26. tammikuuta 2016

Ruoka ja elämäntaparemontti

Joulun aikana laantunut elämäntaparemontti on taas täydessä vauhdissaan. Itse en harrasta dieettejä, vaan tuloksia pyritään saamaan hyvistä rasvoista ja raaka-aineista tehdyllä kotiruualla. Meiltä löytyy kotoa tuo neiti Määrätietoinen, jonka vuoksi myös haluan valmistaa ruuat itse. 

Toinen harrastaa vhh-ruokavaliota ja toinen välttelee maitotuotteita. Meillä syödään leipää, pastaa, riisiä, perunaa ja juodaan maitoa, juustoa, jogurttia, mutta kaikkien kanssa mietitään tarkkaan, että mikä miljoonista tarjolla olevista vaihtoehdoista valitaan. Jos vaihtoehtoina on esim. maustamaton luonnonjogurtti ja valmiiksi maustettu jogurtti, valitsen ehdottomasti sen maustamattoman vaihtoehdon, johon sitten itse surautan blenderissa sekaan mitä kukakin sillä hetkellä haluaa. Mansikka-banaani-luonnonjogurtti on meillä ihan ykkösjuttu! Ei tarvitse lisätä edes sokeria, kun mansikka ja banaani antaa sopivasti makeutta.


Viime viikolla meidän ruokalistalle kuului alkuviikosta riisiä ja kookos-kanaa ja loppuviikoksi tein jauhelihakastiketta, keitettyjä kasviksia ja perunoita. Molemmat ovat nopeita ja helppoja arkiruokia. Aamiaisella meillä pääasiassa syödään aina puuroa, mutta esim. viikonloppuisin usein valitaan leipävaihtoehto, mutta silloinkin ruisleipää tai täysjyväleipää, jonka päälle on kurkkua, juustoa, kalkkunaleikettä ja tomaattia/paprikaa tarjolla. Joskus tehdään smoothieta tai paistetaan munakkaat. Ajattelin asian niin heti alussa, että koska tavoitteena on muuttaa ruokailutottumukset loppuelämäksi, en edes lähde leikkimään kalorilaskureiden tai dieettien kanssa, vaan katson mitä syön, kuinka paljon ja kuinka usein. Meillä on sallittu herkkupäivä kerran viikossa, mutta sinäkin päivänä herkutellaan kohtuudella. Herkun ei aina tarvitse olla esim. sipsiä tai suklaata, vaan suolaisenkin himo karisee helposti dippikasviksilla.


Kaikki lähtee sieltä korvien välistä. Järkevillä ruokavalinnoilla ja hyötyliikunnalla saa ihmeitä aikaseksi, kun vaan muistaa syödä pienempiä annoksia ja usein. Tähän luotan itse ja katsotaan mihin se tämän naikkosen vielä vie..

Mukavaa alkanutta viikkoa!






19. tammikuuta 2016

Kroppani tarina

Tästä kaikki alkoi
Olen aina ollut normaalipainoinen ja sopivasti pehmoinen tapaus. Olen reilut 160cm pitkä ja painoin 16-vuotiaana n. 55-57kg, vähän siitä riippuen kuinka ja mitä söin ja join. Painossa ei siis ollut mitään ongelmaa. Vuonna 2010 sain tietää olevani raskaana ja raskauden aikana keräsin 6kg raskauskiloja eli todella vähän...ainakin siihen nähden, että luulin kerääväni ainakin 20kg, kun juustokakku ja laskiaispullat olivat parhaita kavereita koko tuon 9kk ajan. Raskauskilot karisi, lisää karisi ja lopulta painoin 52kg ja sen näkisi peilistäkin, että nyt oltiin liian laihoja. En pystynyt imettämään tytärtäni 3kk pidempään, koska maitoa ei vaan tullut, vaikka söin ja join, kuin hevonen. Mikään ei vaan tarttunut mihinkään. Silloin aloitin "lihotuskuurin" neuvolan kannustamana, koska painoindeksini näytti lievää alipainoa ja itselläni oli todella väsynyt olo. Vielä keväällä 2013 olin suunnilleen samoissa mitoissa, kuin 16-18 -vuotiaana. Olin tyytyväinen itseeni, mutta jatkoin isojen annoskokojen syömistä ja en liikkunut kovinkaan aktiivisesti.



 Nykyhetki
Tällä hetkellä painan 64kg eli painoa on todella tullut lisää ja paljon. Painan nyt saman verran, kun viimeisilläni raskaana ja se herätti todellisuuteen. Ajoittain peilikuva miellyttää ja toisinaan taas saa minut turhautumaan, mutta vielä ei ole aika menettää toivoa ja heittää pyyhettä kehään. Haluan tehdä muutoksen oman terveyden, sekä kehon ja mielen hyvinvoinnin takia.

 Joulukuu 2015

Tavoitteeni
Tarkoitukseni ei ole laihduttaa tai vetää jotain määräajan kestävää dieettiä, jotta saisin tuloksia nopeasti, vaan pienentää annoskokoja, syödä säännöllisesti, herkutella kohtuudella ja liikkua sen verran, kun hyvältä tuntuu. Haluan kuunnella kehoani ja mennä sen ehdoilla. Painon pyrin saamaan tippumaan ja pysymään 56-58kg välillä ja haen, että peilistä katsoo jälleen se itsevarma ja itseensä tyytyväinen ilopilleri, joka olin ennen. Nyt liikkumattomuus ja liiallinen ravinnonsaanti on tehnyt minusta vain kiukkuisen ja laiskan, jota väsyttää lähes tulkoon koko ajan.

Päätavoiteena vahva, terve ja hyvinvoiva kroppa ja mieli!









17. tammikuuta 2016

Mennään naimisiin 2016

"Kun menen isona naimisiin, niin siskon koira kantaa mun ainakin NÄÄÄÄÄÄÄÄIN pitkän laahuksen ja pidän iskää kädestä kiinni."
  
Näin suunnitteli Jonna 6v, kun oli ollut edellisenä päivänä serkkunsa isoissa kirkkohäissä.  No, eihän noilla haaveilla ja todellisuudella ollut mitään tekemistä keskenään, mutta se oli silloin. Haaveet isoista kirkkohäistä ei ole kariutuneet kuitenkaan tähän päivään mennessä. Meillä ei naimisiin meno ole ajankohtainen ainakaan pariin vuoteen, mutta ainahan sitä haaveilla saa ja katsella mitä kaikkea maailmalla on tarjota tuota suurta päivää varten.

Kun tapahtumasta ilmoitettiin, niin päätettiin parhaan ystäväni kanssa, että tuonne on päästävä, Mennään naimisiin- häämessut on nähtävä! Heti messuille mennessä ihanan tunnelman aisti jo eteisaulassa, kun musiikki soi ja kaikki ihastelivat kauniita sormuksia ja hääpukuja oven tuntumassa. Mulla on melko tarkka visio puvusta, meikistä ja kampauksesta, jotka haluan omana hääpäivänäni ylleni. Mikään hääintoilija en ole, mutta on se kiva joskus tehdä pieniä suunnitelmia päänsä sisällä päivästä, jollon päättää ja lupautuu jakamaan loppuelämänsä toisen ihmisen kanssa.